Hollanninpaimenkoira

Rodussa on kolme muunnosta; karkeakarvainen, lyhytkarvainen ja pitkäkarvainen.

Muunnoksia erottaa muitakin asioita kuin vaan karvapeite. Luonteet ja ominaisuudet eroavat muunnosten välillä mutta on myös eroavaisuuksia muunnosten sisällä. Lisää kaikista muunnoksista löydät Suomen hollanninpaimenkoirat ry yhdistyksen kotisivuilta täältä.

Karkeakarvainen ts. "karkkari"
Karkkarit ovat usein ahneita, vilkkaita, vähän hassuja ja käyttää erilaisia ääntelyitä. Karkkarit ovat monipuolisia. Vaikka he moneen asiaan soveltuvat niin muutamaan asiaan en ehkä suosittelisi, esim. jos haluat koiran joka tulee toimeen kaikkien muiden koirien kanssa tai haluat harrastaa suojelua. Karkkareita on enemmän ja vähemmän sosiaalisia ja tämä tulisi huomioida pennun kasvuvaiheessa.

Karkkareita on jonkin verran pelastuskoiratoiminnassa, ei vaan Suomessa mutta myös ulkomailla. Itse koen heidän soveltuvan siihen kun heillä on hyvä hajuaisti ja ovat melko itsenäisiä työskennellessä, mikä tekee sen että kun koira on koulutettu se osaa ratkaista vastaantulevat haasteet itsenäisesti tullakseen haluttuun lopputulokseen.

Karkkari on usein hieman vilkkaampi ja riippuen muista ominaisuuksista, että minkälaiselle ihmisille sopii. Karkkari ei ole kaikkia varten. Se on fyysisesti aktiivinen ja melko vahva, etenkin urokset ja se on palveluskoirarotu eikä seurakoira.

Terveys
Karkkareita tutkitaan melko paljon ja aika laajasti. Suomen hollanninpaimenkoirat ry jalostussuosituksiin kuuluu: silmät, kyynärpäät, lonkat, selkä (ltv, sp), pk-koetulos/MH/LTE +näyttelytulos.

Tutkittuja aikavälillä 2010-2020:
-silmiä tutkittu noin 79% (tavallisin silmälöydös silmäpeilauksessa on mRD, gonioskopiassa kammiokulma muutoksia(ICAA) on yleinen karkkareilla)
-kyynärpäät tutkittu noin 77% (huomautukset kyynärpäissä on erittäin harvinaisia hollanninpaimenkoiralla)
-lonkat tutkittu noin 78% (tavallisin lonkkatulos on B 39%, sen jälkeen C 31% ja kolmanneksi A 23%)
-spondyloosia tutkittu noin 59% (ltv on hieman yleisempi tutkimus vielä)

Luonnetestissä 1990-2023 on käynnyt noin 52% karkkareista.

Karkkareissa ilmenee jonkin verran syöpää.

Iho-ongelmia ei yleisesti ole. Muutamia yksilöitä joilla ollut selittämättömiä iho-ongelmia. Pienessä rodussa näihin tulee aina kiinnittää huomiota. Vaikka allergioita ei tunnetusti ole niin joitakin herkkyyksiä ilmenee silloin tällöin. Joku on ollut herkkä lohelle, joku raa'alle kanalle mutta kuitenkin kypsennetty kana mennyt ongelmitta.

Turkinhoito
Näiden turkki nypitään riippuen yksilöstä pari kertaa vuodessa, siinä välissä harjaa tiheällä kammalla silloin tällöin pohjavillan. Pesu tarvittaessa, ainakin nyppimisen jälkeen niin lähtee irtokarvat. Itse koen että turkki on helppohoitoinen. Nyppiminen on mielestäni rasittavaa mutta se on vain 1-2krt/vuos.

Ruokinta
Hollanninpaimenkoiran tulisi pärjätä pienellä. Rotu on kuitenkin fyysisesti aktiivinen. Etenkin nuoret koirat kuluttavat paljon energiaa, myös koirat aktiivisessa harrastuksessa, heillä kulutus on luonnollisesti suurempaa.

Omat koirat ruokin sekaruokinnalla.
Kuivaruokana annan Probooster (lammaspohjainen) ja Pro plan large adult athletic(lammaspohjainen). Lihat riippuen koiran energiatarpeesta. Rasvasta naudanlihaa, sekalihaa, kalkkunaa jne. Lisäksi annan kuureina naudanmaksaa.
Päivittäis lisiin kuuluu zinkki, öljy(esim lohi), glukosamiini(onko glukosamiinilla oikeasti vaikutusta en tiedä mutta se on jäänyt tavaksi kun harrastamme vetolajeja). Pari kertaa viikossa d-vitamiinia. B-vitamiinia menee myös kuureina.